Turska2.net sailblog

Miamin MC-kisasta on vierähtänyt jo tovi ja aivot ovat saaneet tuulettua hetken aikaa. Kisaan lähdettiin hyvin levänneenä, sillä ennen skabaa ilmassa oli reiluhkoa väsymistä ja ongelmia tiimin sisällä. Lepo auttoi ja ongelmat ratkesivat, ja purjehdus oli suht rentoa alusta asti. Valitettavasti fleetti oli tänä vuonna kuitenkin todella liukas, ja extreme vanhat kamat eivät suoraan sanoen auttaneet asiaan. Silti homma ei vene vauhdista jäänyt kiinni, ja kärjen perässä pysyttiin siinä miten normaalistikkin. Toiseksi viimeisenä päivänä napattu varaslähtö pilasi muuten kohtuu tasaisen sarjan, ja kuten luonnollista, se olisi ollut meidän paras startti. Ei vissiin kannata pitää niitä muotoviivoja fokassa, jos muillakaan ei ole! Loppusija 21. oli siis pettymys, sillä parempaan olisi pystytty. Taistelimme silti alusta loppuun, ja muutamaan otteeseen toivottomalta näyttänyt tilanne käännettiin ihan hyväksi startiksi. Tosin liian usein kävi myös “huono tuuri” (yleensä niillä hetkillä jos tuuli kääntyi tai shiftasi lenssillä rajusti) ja sijoituksissa tiputtiin. Ylämerkillä oltiin yleensä vähintään keskivaiheilla fleettiä, muttei tällä kertaa valitettavasti kertaakaan top-5:ssä.

Onneksi kuitenkin kisan jälkeen tilanteen voi aina nollata joko perinteisillä keinoilla tai rentoutuen. Vanhaan ikääni vedoten olen viime aikoina suosinut jälkimmäistä vaihtoehtoa. Palasimme kisan jälkeen taas treenikaveriemme kämpille Miamin pohjoispuolelle. Muutaman päivän saunominen ja altaassa kylpeminen auttoi, ja vielä lähdettyämme perheen pää loihti meille mahtavan miekkakala-aterian. Oli siis helppo nostaa kytkintä ja palata takaisin kotiin hymyssä suin.

Huonojen kisafiilisten siivittämänä myös liiton päävalmenta Esko Rechardilta on kuulunut käsky keväiseen kehityskeskusteluun. Onneksi meiltä sentään vaaditaan parempia tuloksia, laadukkaampaa harjoittelua ja enemmän vesitunteja niin meiltä, kuin koutsilta. Onneksi tässä lajissa on muutakin sisältöä kuin pelkkä kilpailu, joka itsessään tosin on siistiä.

Seuraavana vuorossa on perinteinen Palman leiri, jossa tänä vuonna purjehtii neljä suomalaisvenettä, joista kaksi on uusia naisistoja. Valitettavasti kentältä on kantautunut tieto, että Suomen ykkösnaisisto Hanna ja Miksu ovat lopettaneet. Oli mahtavaa purjehtia kanssanne viime vuodet, ja toivotamme onnea mikäli uusia projekteja ilmaantuu, ja yritämme viittoa uudet tytöt oikeille teille yhdessä. Mitä tapahtuu Palmalla lukee tälläkin kertaa yksityiskohtineen Turska2-blogissa, ja lähtö saksalaisten luvatulle saarelle seuraa vuorossa ensi viikon lopulla, joten parasta pysyä kuulolla!

This entry was posted on Wednesday, February 10th, 2010 at 11:38 am and is filed under Uutta. You can follow any responses to this entry through the RSS 2.0 feed. You can leave a response, or trackback from your own site.